Ei naurata!

Todellakaan nyt ei naurata. Ihmiset olivat niin hilkulla hukata kissansa, että ei ole tosikaan. Edellinen postaus on kevyt kertomus Lissun taipumuksesta karata. Mökillä ollessa kuitenkin sattui, että Lissu todella hävisi näköpiiristä eikä vastannut kutsuihin ja sitä etsittiin neljän ihmisen voimin tuntikaupalla. Onneksi oli vuoden valoisin aika! Lissu ei ihmistensä kanssa ole päässyt helpolla - siltä vaaditaan paljon. Ja paljon se on oppinutkin! Se on älykäs ja ihmisiinsä kiintynyt ja sillä on voimakas halu miellyttää ja tehdä asioita "oikein". Ja tähän ihminen luotti.

"- - - niiden käyttäytymistä leimaa täydellinen viattomuus ja ennakkoluulottomuus. Tästä syystä ragdollia ei koskaan saisi päästää vapaana ulos, se kun ei vaistomaisesti pelkää mitään."

Näin sanotaan InCat-sivuilla. On se nyt uskottava!

Ihmiset olivat ystävineen mökillä ja lähtivät saunomaan. Lissu oli nähty vakipaikallaan pation alla ja ihminen  luotti, että siellä se on ja tulee perässä saunalle. Ihmiset saivat saunoa aivan rauhassa ilman, että Lissu jatkuvasti vaati päästä löylyhuoneeseen ja sinne päästyään päästä takaisin ulos - ja se tuntui kummalliselta. Saunottuaan ihmiset pian huomasivat asioiden olevan pielessä. Neljä ihmistä alkoi etsinnät ja huhuilut. Viimein miesihminen kuuli hennon naukaisun ja lähti äänen suuntaan. Lissu istui mäntytaimikossa keskellä tiheää aluskasvillisuutta suunnalla, missä se ei ollut yksin koskaan käynyt. Ihme, että miesihminen sieltä edes osasi sitä etsiä! Lissu oli peloissaan ja aivan lamaantunut. Ilman nau'untaa kukaan ei olisi sitä löytänyt.

Olihan Lissu kyllä hellää tyttöä loppuillan ja seuraavan yön. Se oli tyytyväinen ja pian taas oma itsensä alkaen leikkimään ja vaatimaan uudestaan ulos.

Sellainen muutos Lissun mökkiulkoilussa nyt tapahtui, että sitä pidetään silmällä ja haetaan sisälle aika herkästi, vaikka se sitten olisi vähän työläämpää.

Mitä tästä voimme oppia? Uskokaa ragdollien omistajat edellä olevaa varoitusta!

Lissu saa edelleen ulkoilla mökillä irti, mutta luonnollisesti ihmiset ovat astetta varovaisempia eivätkä enää niin luottavaisia kissansa suhteen!

Jaa karkuteillä? Tässähän minä olen ollut koko ajan