keskiviikko 22. toukokuuta 2013

Hei, hän syntynyt on vauhti kallossaan...

Kuvat ovat eiliseltä metsälenkiltä.
Aluksi Lissu vain istui paikallaan ja maukui surkeasti
ja näytti menettäneen kaiken itseluottamuksensa.
Näytti siltä, ettei Lissua nyt huvittanut ulkoilu lainkaan.
Ihmiset melkein huolestuivat
ja päättivät lähteä kotiin.
Lissua huhuiltiin mukaan.
 
 
Siisti on aina siisti
 
Yhtäkkiä kuin taikaiskusta meno oli aivan mielipuolista :)
Onneksi miesihminen oli valmiina kameran kanssa.
Lemmikkikuvaaminen ei aina ole helppoa.
Paljon on jäänyt vauhdikkaita tilanteita tallentamatta.
Lissun sinkoilut honkapuihin käy niin nopeasti,
etteivät ihmiset ole saaneet ikuistettua Lissun spurtteja pitkiin aikoihin.
Nyt onnisti :)
 
Tiukka katse kohti päämäärää

Rohkeasti ylös asti
 
Tai, ehkä tämä riittää
 
Kuinkas täältä tultiinkaan alas?

Tähän tapaan!

Ja äkkiä autolle!
 

lauantai 18. toukokuuta 2013

Lissun vauhdikas elämä

Tässä välillä Lissupossu on käynyt mökillä ekaa kertaa tänä suvena.
Siellä se on kohdannut Gissen ja tädin Pikku-Ihmisen.
Lopulta Lissu sopeutui mökkiolosuhteisiin
ja paljoon porukkaan oikein hyvin.
Lissusta on tullut vuosien mittaan
aina vain tasapainoisempi ja sosiaalisempi.
 
Kun ihmiset hummasivat Seinäjoella,
Lissulla oli hoitajia kotona.
Palveluskuntaa oli kaksin jopa kolmin kappalein
- leikittäjiä riitti!
Lissua ei ole koskaan jätetty yksin kotiin yön ajaksi.
Jos se ei voi tulla ihmistensä mukaan
sille hommataan hoitaja kotiin.
Piste.
Siitä ei tingitä kuin pahimmassa hätätapauksessa.
Jos joku kuvittelee,
että kissan voi jättää yksin pitkiksi ajoiksi,
hän on valitettavasti väärässä.
Kissat kärsivät yksinolosta samalla lailla kuin koiratkin.
Luulo kissan pärjäämisestä johtuu kenties siitä,
että se on niin helppo jättää yksin.
Varaamalla vessan, ruokaa ja juomaa sen oletetaan pärjäävän.
Pärjäähän se muttei hyvin!
 
Tulipas nyt otettua kantaa :)
Melkein verenpaine nousi :)

Kuvissa tytöt mökillä

 
 
 


keskiviikko 8. toukokuuta 2013

Vapaana jälleen!

Lissun onnenpäivä!
Se pääsi metsään.
Nyt ei ollut arkuudesta tietoakaan.
Lissu viiletti kuin vanha tekijä
välittämättä karkeasta alustasta ja pistelevistä kävyistä.
Se meni niin innoissaan,
ettei huomannut ojaa,
vaan mulahti sinne päistikkaa.
Muina tyttöinä sieltä vain ylös
ja matka jatkui.
Kuvissa ojan ylittäminen toiseen suuntaan sujuu jo paremmin.
 
Kuvissa siis onnellinen ja sporttinen kissa :)
 


Välillä piti vetää henkeä,
ihailla maisemia
ja ajatella sinisiä ajatuksia.
 
 


perjantai 3. toukokuuta 2013

Irtiottoja ja itsenäistymistä

Mitä Lissulle kuluu?
Paljonkin ja kaikenlaista.
 
Lissu on kevään korvalla
saavuttanut kunnioitettavan 6 vuoden iän.
Se tarkoittaa ihmisen iässä kai nelikymppistä,
mikäli on uskominen Purinaan
ja miksi emme uskoisi :)
 
Kai se on sitten se neljänkympin kriisi tai jotain,
mutta Lissu ei juo enää hanasta :(
Se juo nykyään saunan löylykiposta.
Ja koska hanaa ei enää tarvitse aukaista
juomista silmällä pitäen,
ei kissakaan tarvitse juominkeihinsa ihmistä.
Mitä tekee ihminen?
Valvoo ja heräilee öisin niihin aikoihin,
kun yleensä herättiin juomaan.
Vaan kissapa vetelee hirsiä
ja käy juomassa silloin kun sitä huvittaa
ja täysin itsenäisesti.
Onko se hyvä vai huono uutinen?
On se hyvä uutinen sitten,
kun ihminen toipuu hylätyksi tulemisen tunteesta.
 
Alla pari kuvaa vangitusta kissasta.
Näissä tilanteissa Lissu voi vain haaveilla metsäreissuista...