torstai 25. helmikuuta 2010

Pallo – tuo oivallinen pyöreä leikki- ja peliväline


Kohta on aika saada uusia palloja!

Täällä ollaan ihan pallo(t) hukassa kaiken päivää. Ei voinut Gissen ihminen aavistaa kissalleen palloja ostaessaan, mitä riemua nuo lelupahaset voisivat Lissulle suoda. Lissu sai Gissen ihmiseltä tuliaisiksi kolme uutta palloa, koska se, minkä Gisse jo aiemmin Lissulle luovutti, on syöty aika päivää sitten. Unholaan saa nyt jäädä kaikki merkkilelut ja kuluneet hiuslenkit. Ei jaksa kiinnostaa rypistetyt paperipalat eikä ihmisen kissalleen rakkaudella huovuttamat villapallot. Lelujen ehdoton ykkönen ja must have on nyt nuo kuvan pallot.

Ihmisten on myönnettävä, että he pääsevät nyt helpommalla Lissun leikittämisessä. Pallo kannattaa kerätä talteen, jos sellaisen siivotessaan löytää, sillä silloin, kun meno on villeimmillään ja Lissu vaatii leikkimään, ei palloja tietenkään näy missään. Aina Lissulle ei maita pelkkä pallon heittely ja sen perässä sinkoilu. Lissu sanoo nau ja astelee joko vessan tai makuuhuoneen oven taakse. Ihminen tietää hakea pallon ja asettua asemiinsa. Leikin osapuolet ovat eri puolilla ovea. Ihmisen puolella on pallo. Ihminen potkaisee pallon kohti ovea ja Lissu toiselta puolelta oven alta työntää käpälänsä ja tökkää pallon kauemmaksi. Taas ihminen potkaisee pallon ovea päin ja Lissu takaisin. Tämä leikki voi jatkua puoli tuntia keskeytyksettä – ihmistä vain vaihdetaan välillä, kun toista alkaa puuduttaa.
On muuten kumma, että vaikka Lissun pallot on ihmiseltä hukassa kaiken aikaa, niin Lissu on mestari löytämään ne kolmelta yöllä!

keskiviikko 17. helmikuuta 2010

Näkemyseroja!

Kuten kaikelle kansalle on tehty tiettäväksi Lissun kotona on ollut remontti - keittiöremontti. Se on nyt kaikilta osiltaan viimeistäkin yksityiskohtaansa myöten valmis. Lissun ihmiset varjelevat kaikkea uutta kissansa kynsien vaikutuksilta eikä uusi ruokapöytä tuoleineen tee poikkeusta. Lissu kummasti löytää tiensä makoilemaan uuden pöydän päälle ja vaikka se siitä lennätetään vauhdilla pois niin tiedättehän vanhan sananlaskun: kun ihminen on poissa hyppii kissa pöydällä. Ja juuri tämän vaurion estääkseen, että pöytä olisi turvassa silloinkin kun ihmiset ovat poissa, päätti ihminen tutkia kaappinsa, jotta löytyisikö jotakin pöytäliinaksi kelpaavaa. Lissun ihmisillä oli aiemmin keittiössään sellainen baaripöytäratkaisu eikä siinä tarvittu liinoja. Ihminen löysi isoäitinsä perintöä olevan vaaleansinisen pellavaliinan. Se on väärän  värinen eikä jää pöydälle, mutta pääsi siihen nyt väliaikaisratkaisuksi. Lissu löysi sen heti. Ei kun onnellisena hyppy pöydän päälle ja liinalla kierimään. Kai se piti merkata omakseen. Lissu oikein narisi ja kurisi ihmiselleen kun se siinä auringon kilossa ja uutukaisella (uutukaisella ja uutukaisella???) liinalla sai kelliä. Ihminen ei voinut kuin nauraa ja kaivaa kameran esiin ja ikuistaa tilanteen.
Mainittakoon tässä yhteydessä ikään kuin päiväkirjamerkintänä, että tämä postaus on kirjoitettu ekaa kertaa kahta kättä käyttäen sitten 18.1. postauksen.

lauantai 13. helmikuuta 2010

Gisse kylässä

Lissun elämä mullistui, kun Gisse saapui kylään ihmisensä kanssa. Mullistui se Gissenkin elämä. Se joutui matkaamaan junassa monta tuntia ja kun vihdoin loppui se rääkki, vastassa oli Lissu murinoineen kaikkineen.  Kissojen kohtaaminen näin päin on helpompaa, siis että Gisse tulee Lissulle eikä päinvastoin. Nytkin alkumurinat oli hoidettu nopeasti ja saattoi alkaa vaan toistensa sietäminen. Se tarkoittaa sitä, että Gissen olessa asunnon länsisiivessä on Lissu itäsiivessä ja sitä rataa. Muuten kaikki meni käsikirjoituksen mukaan - Gisse söi Lissun ruoat ja Lissu jahtasi Gisseä. Yöllä aina taisteltiin boksien herruudesta eikä siinä kisassa ole voittajia. Sen jäljiltä on vain käsittämättömät määrät karvatuppoja joka paikassa. Gisse toi Lissulle tuliaisiksi tämän lempipalloja. Lissun ihmiset ovat helpottuneita päästessään kissansa leikittämisessä nyt helppommalla.

Ihminen on saanut kipsin pois kädestään 11.2. ja elämä on nyt himpun verran hankalampaa kuin kipsi kädessä. Ranne on niin hellä ja arka ja vaikka mitä, että sitä ei voi käyttää senkään vertaa kuin käden ollessa kipsin sisällä suojassa ja tuettuna. Siksi valokuvaaminen järkkärillä jäi, vaikka kissojen temmellyksestä olisi varmasti tullut hyvää tilannekuvaa. Nyt on tyytyminen pokkarilla ikuistettuun Gissen poseeraukseen Elukan päällä - Gissen ihmisen mielestä se on varmasti paras kohde mitä kameralla voi ikuistaa!
Jakkihärän kokoinen ja mallinen Gisse

perjantai 5. helmikuuta 2010

Remontti-Reiska

Ihmiset saivat vihdoin eilen, viisi viikkoa odotettuaan, keittiön ruokapöydän ja tuolit. Lissulla on leijonan kokoinen ego - se laittoi makuulleen kaiken tavaramäärän keskelle ja välittämättä vähääkään, että sen häntä oli tiellä, se otti rennosti kun miesihminen nikkaroi jalkoja paikoilleen. Lissu luulee (tai tietää) olevansa voittamaton. Sen pitää olla kaiken keskellä, mutta se kääntää selkänsä sinne missä touhutaan luottaen itseensä ja nopeuteensa ja kynsiinsä ja hampaisiinsa, jos kävisi niin, että sen häntä olisi vaarassa kiertyä mutterin ympärille. Lissu ei väistä - ei ulkona eikä sisällä.
Ihan pähkinänä pähkinän värisen pöydän kokoamispuuhissa

Taktikointia

Viime yönä Lissulla oli kolmen herätyksen taktiikka. Nyt ei leikitty - pallo oli illalla kierinyt sohvan alle eikä ihmisillä ollut mitään halua hakea sitä sieltä. Lissu nukkui melko kiltisti, mitä nyt kolmelta halusi tankata ja noustava oli juomaan. Hetken oli rauhallista ja sitten olisi ollut muka taas jonkin asian vuoro. Ihminen komensi kovasti ja Lissu rauhoittui. Mutta sitten tuli tarve mennä vessaan, siis Lissulla. Jotenkin ihminen horroksestaan aisti, ettei kissalla ollut kaikki kunnossa ja nousipa taas ylös. Vessareissun seurauksena oli Lissulle tarttunut pätkis pussihousuihinsa. Ihminen oli vähän kädetön hetken aikaa - miten puhdistaa kissansa yksikätisenä? Pitäisikö toinen ihminen herättää tämän takia? Ihminen otti Lissun syliinsä yhdellä kädellä - aika temppu - ja litisti ja kahlitsi kipsikädellä tiukkaan otteeseen. Lissu ei voi sietää tätä pussihousujensa kaivelua ja nipistelyä, mutta ihmeen rauhallisesti se oli ja ihminen sai tarpeellisen puhdistustoimen hoidettua ja uni maittoi taas kaikille. Ihmisellä ei nyt ole hätää. Jos Lissulta itsehillintä pettää ja alkaa kynttä ja tassua viuhtoa ilmassa ja hampaat on valmiina iskemään kiinni - siihen väliin vaan kipsikättä ja saa kissa purkaa ihan rauhassa aggressioitaan.

torstai 4. helmikuuta 2010

(Kuu)hullu

Ihmisen piti oikein URSAn sivuilta käydä tarkistamassa kuun vaiheet täydenkuun toivossa, jotta olisi jokin syy Lissun maaniselle käytökselle yön pimeimpinä tunteina. Vaan ei tullut selitystä kuuhulluudesta - seuraavaan täysikuuhun on aikaa ja edellisestäkin on kulunut liiaksi.

Joka tapauksessa jo toinen yö peräkkäin on nukkumista rakastavien ihmisten mielestä pilalla. Lissu aloittaa leikkimisen The Pallolla (Gissen monista palloista yksi liikeni Lissulle) kolmen aikoihin ja siinä kuuden paikkeilla sille tulee väsy ja alkaa nukkuminen,  mutta kohta onkin sen ihmisen vuoro nousta, joka tällä hetkellä joutuu töihinsä heräämään. Toinenhan voi jatkaa uniaan heräten hetkeksi horroksestaan heiluttamaan kipsikädellään talviaamuun katoavalle miesihmiselleen...

Lissulta on takavarikoitu palloa ja komennettu olemaan hiljaa ja laittamaan pää tyynyyn. Vaan ei. Lissu tulee "lypsämään" ja kurisemaan tyynyn viereen ja nuolee ihmistään ja kehrää ja pyörii ja tekee kaikkea sellaista, mikä saa ihmisen oitis heltymään. Ole siinä sitten jämäkkänä kun toinen näyttää hellimmän puolensa. Liekö alati pitenevä päivä ja käpylisäkkeen aktivoituminen syynä villiin yöelämään???