tiistai 28. kesäkuuta 2011

Home Sweet Home

Kotipiha on niin parhautta


Oulu on kiva kaupunki.
Lissu ja ihmiset olivat siellä.
Majoittauduttiin hotellissa, sen eläinhuoneessa.
Lissulle oli halvaus huoneen tuoksut.
Kai siellä oli majoittunut juuri joku koiraperhe.
Ensimmäinen ilta meni sängyn alla.
Sitten Lissu rohkaistui ja otti tilan haltuun.
Hotellihuoneessa ehdottomasti parasta on kylpyamme!
Sen hohtavista laidoista voi ihmetellä omaa varjoaan ja ottaa sitä kiinni.
Kolmelta yöllä ihmiset puuttuivat yöeläimensä ammeessa piehtarointiin.
Kylpyhuoneen ovi suljettiin eikä Lissua päästetty sinne ennen aamua.
Lissu osoittautui jälleen urheaksi matkakissaksi.
Ihmisiä aina surettaa raapottaa sitä mukanansa, mutta vaihtoehtoja ei ole.
Ei sitä aina voi olla kotona, vaikka oma koti onkin niin kullankallis.

sunnuntai 19. kesäkuuta 2011

Ompelupäivä


Siinä se on hihan kaava aseteltuna kankaalle.
Ihminen on hyvä vaan ja leikkaa sen irti.
En halua mitenkään estellä. 
Minäkö tiellä?
Pidän vain tätä liukasta kangasta paikoillaan.

lauantai 18. kesäkuuta 2011

Parantunut hoidosta huolimatta

Lissu on palannut normaaliutensa päiviin.
Se mikä jollekin kissalle on epänormaalia on Lissulle täysin normaalia.
Miesihminen oli reissuissansa alkuviikon ja palattuaan kotiin onkin joutunut melkoiseen pyöritykseen. 
Parantunut ja voimissaan oleva kissa ei anna sille hetkenkään rauhaa,
 vaan miesihmisen on käskystä noustava antamaan ruokaa ja avaamaan vessan hana.
Naisihminen ei kun nauraa ja nauttii vapaudestaan.
Kaikki on lähes kuin ennenkin.
On myönnettävä, että Lissu on rauhallisempi nykyisin.
Se ei ole kuitenkaan täysin menettänyt luonnettaan.
Todisteena on naisihmisen käsivarressa oleva 20 cm pitkä naarmu.
Ei mennyt aamun harjaaminen ihan putkeen
ja parantuneella kissalla oli voimia näyttää kuka määrää mistä harjataan ja kuinka pitkään.

Kuvasarja illan raisuista leikeistä


sunnuntai 12. kesäkuuta 2011

Iloisemmissa tunnelmissa

Lissu alkaa toipua!
Taas Lissua on käytetty eläinlääkärissä.
Alkaa olla melkoinen kilohinta 4,7 kg painavalla tytöllä.
Syynä lääkärireissuun oli Lissun täydellinen väsymys,
haluttomuus, tylsistyminen ja apatia.
Eläinlääkäri arveli syyksi
aiemmin annettujen pitkäaikaisesti vaikuttavien lääkkeiden aiheuttaman väsymyksen.
Käski seurata kissan tilaa vielä viikon, joten ti-ke Lissun pitäisi alkaa olla oma itsensä.
Haluaako ihminen sitä? No, joo...

Nyt on kieltämättä ollut helpopoa, kun Lissu vain makaa.
Syö kyllä ja juo, mutta muuten vain makaa.
Myrkytysoireiden jälkeen Lissu ei ole lainkaan leikkinyt, ei kiivennyt leikkikeskukseensa,
 eikä vähäisemmässäkään määrin osoittanut kiinnostusta leikkikalujansa kohtaan
 - ei karvaista takapuoltaan nostanut ellei ole ollut välttämätön pakko.

Viikonloppuna ihmiset veivät Lissun mökille.
Kissa oli reipas ja urhea ja pelasi sammakoilla neppistä ja jahtasi sisiliskoja ja mehiläisiä,
työnsi päänsä käärmeenpesiin, leikki Gissen kanssa ja oli kuin ennekin.
Kieltämättä liikkuminen oli hitaampaa ja se väsyi helpommin,
joten kiinniottaminen ainakin oli superhelppoa.
Pääasia olisi, että Lissu kuntoutuisi ja olisi terve.
Lääkärin ottamien kokeiden mukaan kaikki pitäisi olla kunnossa.
Paitsi paino!!!
Siitä tämä eläinlääkäri aina jaksaa muistuttaa.
Nytkin neuvoi syöttämään dieettiruokaa, kun Lissu ei kerran liiku eikä leiki.

rauhallisissa tunnelmissa räsymatolla...
...samaan aikaan kaapin päällä


torstai 2. kesäkuuta 2011

Kovia kokenut kissa

Lissu on toipilas.
Syynä on tiistainen metsälenkki.
Siellä sitä pisti kyy tai parvi ampiaisia otsaan.
Seurauksena oksentelua, kuolaamista, kouristuksia, kuumetta...
Naapurikunnassa oli eläinlääkäripäivystys ja sinne vaan ihmiset kissansa kanssa.
Matka ei ollut mieltä ylentävä,
sillä Lissu sai kourustuksia myös automatkalla.

Lissu rakastaa käydä tarpeillansa ulkona.
Ihan kuin se panttaisi ja kun sitten koittaa hetki päästä vapaaksi (suht. harvoin kuitenkin),
sillä  on aina jotakin ammennettavaa suolestansa.
Nytkin vapauduttuaan boksistaan,
se juoksi lähimmän männyn juurelle tohkeissaan kaapimaan vessanpaikkaa.
Siinä kiireessä ei tule kissa-paran varmistettua, jotta makoileeko puun juurella kyy
tai pitääkö siellä majaansa maa-ampiaiset.

Kotiintulon jälkeen Lissun olo alkoi nopeasti heiketä.
Pistokohdat polttelivat varmaankin niin paljon,
että se raapi päänsä verille eikä eläinlääkäri saanut selvää oliko kyseessä kyy vai ampparit.
Lissu sai hoidoksi nesteytyksen sekä antibiootti- ja kortisonipistokset.
Olo alkoi nopeasti kohentua,
mutta tiistaista lähtien on Lissu ollut hyvin väsynyt eikä jaksa kuin maata.

Kuvassa otetaan rauhallisesti,
mutta kuitenkin jo nautitaan elämästä ja kesän lämmöstä