Taas tätä samaa; Lissu on viettänyt viikonloppunsa mökillä. Yllätys, yllätys!
Matka mökille on Lissun mielestä ihana. Saa kelliä omassa boxissa - kääntyillä ja vääntyillä mielensä mukaan. Ensin on kyllä räpättävä kynsillä boxin luukkua kiinnittävää ihmistä käsille, mutta sitten voikin rentoutua ja nauttia matkasta. Lissun osa on kadehdittava; boxi on tilava ja turvallinen ja keinuvassa auton kyydissä uni maistuu makealta. Kun naisihminen on puikoissa, pitää miesihmisen vähän väliä päivittää Possu-uutiset; siis se mitä boxissa tapahtuu. On tärkeää saada tietää onko Lissu selällään kierteellä vai kerällä, peseekö se itseään vai onko pesemättä. Kun miesihminen ajaa, pitää naisihmisen vilkuilla mitä takapenkille kuuluu. Niin ihmeellinen on Lissu!
Mökillä oli kylmää ja sateista. Siitäkin huolimatta Lissu oli hyvä metsäkissa ja viihtyi ihmisen kanssa tunnin puolukassa. Ihmisellä oli hyvin turvallinen olo, koska ei tarvinnut ääntä tuottaakseen puhella ja lauleskella itsekseen, vaan saattoi huhuilla Lissua ja näin viestiä karhuille, että täällä on ihminen (ja kissa) marjassa. Puolukka ei ollut vielä ihan kypsää. Edelleenkään ei ollut kantarelleista tietoakaan; ikään kuin niitä ei olisi noussut lainkaan. No, vielä ehtii...
Näkyykös niitä puolukoita?
Tule ihminen tänne keräämään!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti