...niin takuulla et löydä yhtään sientä! Ihmiset ja Lissu lähtivät sienivermeet mukanaan toiveikkaana metsään. Sanonta kuuluu, jos jotakin tulee paljon ja nopeasti, että sitä tulee kuin sieniä sateella. Koska nyt on satanut melkoisen yhtämittaa toista vuorokautta, ihmiset ajattelivat sieniä tulleen sen sateen myötä. Pyh! Ei ainuttakaan. Ei minkäänlaisia lehtivihreättömiä sekovartisia marras- tai loiskasveja.
Koska oli tarkoitus lyödä kaksi kärpästä yhdellä iskulla, oli metsäretkestä se hyöty, että Lissu sai liikuntaa ja pääsi ulos metsään laidattoman hiekka-astian ääreen. Heti metsään kirmattuaan se teki molemmat tarpeensa, peitti ne huolella ja olo keventyneenä pomppi kanervikossa ja kiipesi puuhun. Ihmisen piti sitä välillä kantaa. Ihminen uskoo vakaasti, että ragdollilla on liian lihaksikas vartalo näihin metsässä juoksuihin - lihakset syövät happea eikä pitkäaikaisesta liikuntasuorituksesta tule mitään. Sama kuin pakottaisi 100 metrin juoksijan juoksemaan mailin!
Voi että Lissu on ihanan näköinen metsässä. Eikö se lähde karkuun? :O En uskalla päästää omaa räggäriä ollenkaan vapaaksi, kulkee kyllä hihnassa oikein mielellään :)
VastaaPoistaKiitos Laura kommentista! Ei lähde Lissu karkuun. Tulee kuin koira perässä ja on aina lähellä. Eikä Lissu sitä paitsi jaksa juosta kauas - sen saisi helposti kiinni jos se päättäisi karata. Silmällä sitä pitää pitää ja olla jatkuvasti tietoinen missä se on :)
VastaaPoistaHienoja kuvia taas Lissusta! Oikeassa olet, ei siellä metsässä ole yhtään sientä. Tänään yritettiin etsiä, mutta en nähnyt minkäänlaisia sieniä, saati sitten himoitsemiani kantarelleja.
VastaaPoistaTotta puhut. Eikä puolukkaa. Kävimme juuri tänään (Lissu oli mukana), mutta ei mitään mainittavaa saalista tullut.
VastaaPoista