ja kalpeena kuin haamu...
...sellaista se on monen elämä lauantaiaamuna. Niin myös Lissun kotona. Naispuolinen ihminen heräsi lauantaina ihan kummituksena ja toivoi, että olis saanut nukkua pitempään. Syy haamumaiseen olemukseen oli tietenkin - ta-daa!!! - Lissu! Ongelmat alkoivat jo illalla. Miesihminen oli viikosta väsynyt ja meni suht. aikaisin nukkumaan. Naisihminen ajatteli nauttivansa MM-taitoluistelusta myöhäisen illan tunteina. Tästä aiheesta ja ongelmasta on ennenkin kirjoitettu Lissun blogissa; Lissu ei voi sietää ajatusta, että mies on nukkumassa ennen naista ja että nainen ei tule nukkumaan silloin kuin Lissu haluaisi. Naisihminen sai kohdata jälleen kaikki mahdolliset häirintämuodot, joilla Lissu yritti sabotoida ihmisensä telkkarin katselua. Tämä ei tule monellekaan yllätyksenä; Lissu onnistui ja voitti. Sen seurauksena koko perhe nukkui tyytyväisenä. Vaan ei pitkään. Kohta alkoi Lissun levoton äänteleminen ja naukuminen - sillä oli jano. Ihminen oli jo muutoinkin hereillä - se voisi yhtä hyvin juottaa kissansa. Kaikki oli hetken hyvin, kunnes parin tunnin päästä Lissu oli taas jotakin vailla. Yö oli jo pilalla, joten ei haittaisi jos ihmien vielä kerran nousisi katsomaan miten nyt voisi kissaansa auttaa. Lissu vaan halusi ulos. Nyt ihminen komensi sitä olemaan hiljaa ja loppuyö meni rauhattomasti ja huonosti nukkuen (kaikilla muilla paitsi Lissulla), kunnes oli aika herätä. Nyt olisi kyllä nukuttanut...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti