Lissun ihmiset olivat aamun pystyttämässä valokuvanäyttelyä
ja askartelemassa kartonkien ja teippien kanssa kirjastogalleriassa.
Mistään ihmisensä stressitason noususta tietämättömänä
Lissu vaati leikit ja syönnit ja juonnit tavalliseen tapaansa heti aamusta.
Siinä näyttelyn pystytyksen lomassa
ihminen on antanut haastattelun paikallislehteen
ja sylki lentäen vaahdonnut ihmeellisestä kissastansa.
Ketähän se mahtaa kiinnostaa???
Ihmisestä oli kyllä kivaa näperrellä kuvien ja askarteluvälineiden kanssa ja toteuttaa visioitaan.
Alussa oli vain tyhjä huone ja siitä lähti näyttely hahmottumaan.
Mutta entä kuukauden jälkeen?
Mihin laitetaan muutama kymmentä Lissun kuvaa?
Ihminen vie niitä tupaantuliais-, kihla- ja häälahjoiksi
ja muuten vaan viemisiksi!!!
ja muuten vaan viemisiksi!!!
Hoh-hooo!
Unohtakaa Tuurin kyläkauppa ja kansa kaikkialta Suomesta vaan bussilasteittain kohti kirjastogalleriaa...