sunnuntai 7. marraskuuta 2010

"Aina matkalla jonnekin"

Viikonloppuna vierailtiin Pohjois-Hämeessä. Lissu majoittui ihmisineen Gisselässä. Kaikki ei Lissun suhteen käynyt kuin elokuvissa tai kuin Strömsössä. Gisse sai tuntea taas nahoissaan mitä mieltä Lissu on siitä ja koko vierailusta. Sai sen välillä kokea ihmisetkin. Lissua on parasta olla paljoakaan lähestymättä silloin kun sillä savu nousee korvista. Edes lempipuuha harjaaminen ei ole yhtään rentouttavaa tai kivaa Gissen läsnäolossa. Mutta Gissen kotona on lasitettu parveke ja se on pelastus myös kylmänä vuodenaikana. Siinä missä Gisse loikoilee patterien läheisyydessä sisätiloissa etsii Lissu lattioilta mahdollisimman vetoista ja viileää paikkaa. Päästyään parvekkeelle se viettää siellä aikaansa siihen asti, kunnes ihminen noutaa sen sisälle huolenaiheenaan, että sisäkissa saa parvekkeella vain virtsatieinfektion.

Lissun ihmisillä on pohjoishämäläisessä suurkaupungissa muitakin sukulaisia kuin Gissen ihminen. Siellä vierailtiin myös ja siitä vierailusta Lissu saa arvosanaksi ehkä 8-. Aluksi Lissu oli hermo pinnassa ja ihminen piti sitä silmällä. Kun se vihdoin rentoutui syömään, alkoi seuranpito sujua periaatteella hyvä ruoka - parempi mieli. Yöllinen Gissen kyräily alkoi painaa "pientä" kissaa ja uneliaisuus vei voiton. Ja kyllä temperamenttisinkin kissa on suloisimmillaan nukkuessaan. Lissu rentoutui siinä määrin, että herättyään näytti muutaman naksutinkoulutuksessa opitun temppunsa sekä villiintyi leikkimään ja juoksemaan kuin kotonaan.

"Mua ei saa kuvata"

"Kiva paikka. Täällä koriste-esineetkin valitaan silmieni värin mukaan"

2 kommenttia:

  1. Onpas taas kivoja kuvia. Tuo ylemmässä kuvassa oleva ilme Lissulla kertoo kyllä paljon :) On teillä varsinainen persoona kissaksi.

    VastaaPoista