Ennen kuin lukija syyttää ihmistä yhdyssanavirheestä ihminen pyytää rauhassa lukemaan tekstin loppuun. Ihminen ei tässä blogissa vastaa yhdyssanavirheistään eikä muistakaan kielioppivirheistään eikä edes asiavirheistään. Ei ihminen vastaa kyllä kenenkään muunkaan blogissa olevista pilkkuvirheistä. Mutta asiaan: Rakkaalla Lissulla on monta nimeä ja päivittäin se kuuleekin itseään kutsuttavan jos jonkinlaisella nimiyhdistelmällä. Useimmiten se on Pertti tai Martti, Liisa tai Kyllikki. Sitten on ne nimet, jotka ihminen antaa sille sen toimintatavan mukaan, kuten Suklaaraemasiina, kun kaikki tavara ei ihan pysykään siellä Lissun henkilökohtaisen vessan sisäpuolella. Tai Virtsa, koska Lissulla on taipumusta karkailemiseen. Ihminen pyytää tässä yhteydessä anteeksi, että tekstin sisältö on tällä kertaa kovin ruumiintoimintopainotteinen. Lissu siis karkailee. Se osaa ponkaista itsensä yhdellä kimmoisalla ponkaisulla pois valjaista ja sitten ollaan taas tutkimassa naapureiden pihoja. Tuollainen keskikokoinen ja kaksivuotias ragdoll ei osaa liikkua yksinään ulkosalla, eikä ragdollia saakaan päästää yksin ulos. Ne ovat uteliaita otuksia eivätkä osaa pelätä kaikkea mitä niiden pitäisi osata. Ihminen siinä sitten juoksee pitkin toisten pihoja ja yrittää saada kiinni kissaa, joka ei halua joutua kiinniotettavaksi. Useamman kerran on ihminen saanut pyytää naapureiltaan anteeksi heidän pihoihin tunkeutumistaan.
Lissu osaa käyttäytyä myös kauniisti ja silloin se kuulee erään lempinimistään: Mamman Kulta
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti