Ulkoilukausi jatkuu

Koska talvi lumineen ei saavu,

niin olkoon sitten ikuinen syksy.

Ihmiset heräsivät ajatukseen,

että Lissun on päästävä ulos.

Satoi vettä (kuinkas muuten),

mutta se ei haitannut menoa.

Lissu niin tykkää olla ulkona!

Aika ahkerasti se on muistanut päivystää

takaoven edessä

vain ollakseen paikalla,

jos ovi sattuisi aukeamaan

eikä kukaan ihminen olisikaan estämässä ulospääsyä.

 

Marraskuu on mahdoton valokuvauskuukausi.

Valoa ei juurikaan ole

eikä juokseva kissa ole

kuvauskohteista helpoimpia juuri silloin.

Valokuvasaalis jäi laihaksi...

Lämmintä + 5 astetta. Lumesta ei jälkeäkään.

Lissu pimeässä metsässä



Muuttolaatikkoleikki

Ei, Lissu ihmisineen ei ole muuttamassa.

Muuten vaan ihmiset tarvitsivat viikonloppuna

isoa laatikkoa tavarain siirtoon paikasta A paikkaan B.

Tai pisteestä A pisteeseen B.

Juurikin niin tuore sanonta,

että ihmisen on pakko sitä siteerata :)

Työpaikalta löytyi tarkoitukseen sopiva laatikko lainaksi.

 

Lissu rakastui laatikkoon

ja vietti siellä viikonloppunsa.

Se nukkui siellä, mutta hereilläoloaikana

sinne piti heitellä leluja.

Sähköiseen muovipintaan myös tarttuu

suunnattomat määrät kissankarvaa...

 

 

Menossa mukana

Lissu on tänään osallistunut siivoukseen

ja tavaroiden uudelleen järjestelemiseen.

Kun eteisen tasolta vapautui tilaa

otti Lissu sen heti omakseen.

Lissun piti tarkistaa myös kaikki takkeihin tarttuneet tuoksut

ja roikkua kiinni heijastimissa ja huivien hapsuissa.

Kyllästyttyään tähän Lissu oikaisi itsensä lattialle

kaikkein hankalimpaan kohtaan.

Sen mielestä ihminen oli sen tiellä eikä päinvastoin.

Niinpä se roikkui niceihmisen villasukassa

ja tömpsytti takajaloillaan ja kynsijaloillaan ihmisen säärtä

tämän yrittäessä jatkaa järjestelyhommeleitaan.