lauantai 25. lokakuuta 2008

Lissu-possu puussa

Lissu on kohta ollut ihmisillään yhden vuoden. Marraskuussa se täyttyy. Viime talvena Lissua ulkoilutettiin valjaissa talvisessa luonnossa kaukana autojen ja ihmisten äänistä metsän hiljaisuudessa. Uskallettiinpa se päästää irtikin yhden kerran. Mennyt kesä opetti, että Lissun voi huoletta laskea irti maastoon kuin maastoon. Ei enää valjaita!

Kuitenkaan Lissu ei ole juoksennellut irtonaisena aivan kotinsa lähimaastossa. Ihminen pelkää eniten, että irrallaan oleva koira saattaisi ajaa kissan kiinni ja saada sen paniikkiin. Lissu ihmisineen asuu pienessä kaupungissa aivan sen keskustan tuntumassa. Lissu kaipaa ulos ja juoksemaan vallattomana. Sen kuljettaminen boxissaan auton kyydissä vain ulkoilemaan rauhalliseen metsäympäristöön on joskus hankalaa ja niinpä menee aikoja Lissun pääsemättä ulos. Ihmiset rohkaisivat mielensä ja kantoivat Lissun lähiluontoon ja heti irti päästyään Lissu pinkaisi puuhun ja toiseenkin ja oli silminnähden onnellinen. Ihmisiään se seuraa kuin se kuuluisa merissä elävä solakkaruumiinen petokala suurehkoa merivesialusta, joten ulkoilussa autoteiden läheisyydessä ei ollut mitään ongelmaa. Lissun kiinni ottamisessa ja kotiin kantamisessa sen sijaan oli!

keskiviikko 15. lokakuuta 2008

Liiallisuuksiin menevää kohteliaisuutta

Lissun ihminen kasvatettiin lapsena odottamaan kunnes sai luvan ottaa pöydästä. Omin luvin ei saanut ottaa mitään - siis ainakaan kylässä. Tämä lapsuusmuisto tuli mieleen, kun ihminen seuraa Lissun kohteliasta käytöstä - liiankin kohteliasta. Lissu kun syö vain kuivaruokaa, niin sen ihmiset pitävät sitä jatkuvasti kissansa saatavilla. Lissulla olisi siis kupissaan mistä tankata jos nälkä sattuisi yllättämään. Vaan ei. Lissupa tarvitsee luvan syömiseen! Ei siinä mitään ongelmaa ole säälliseen päiväsaikaan, vaan entäpä kun Lissulle tulee nälkä keskellä yötä!!! Etenkin metsälenkkien jälkeinen yö on hankala. Lissu alkaa kurisemaan ja naukumaan hiljaa keskellä yötä ja koska ihminen tietää, että kissa ei siitä komentamalla hiljene, niin on helpompi nousta ja mennä kissansa kaveriksi syömään (tai siis vain seuraksi - ihminen ei syö mitään yöllä). Sama koskee juomista - siihen Lissu oikeasti tarvitsee ihmisen apua, koska Lissuhan juo vain juoksevaa vettä hanasta (Lissun ihmisillä ei ole modernia hanaa, joka käynnistyy automaattisesti käsin koskematta liiketunnistimen ohjaamana). Onneksi tuo yöllinen syöminen ja sitä seuraava juominen hoidetaan yhdellä naukumisella ja herätyksellä. Toisaalta ei Lissu joka yö herätä syömään. Päinvastoin se on kiltti kisu ja nukkuu yleensä yönsä.

tiistai 30. syyskuuta 2008

Vain mielikuvitus rajana...

Niin se on. Ihminen ei voi kuin ihmetellä ja nauraa, kun Lissu keksii uusia tapoja leikkiä. Ragdollien tapaan Lissu alkaa olla jo iso tyttö - siis kooltaan. Silti kaikki paikat, mihin itsensä ja ruhonsa saa ahdettua, ovat mielenkiintoisia ja haastavia leikkipaikkoja. Niin myös kenkähylly. Kokonsa puolesta Lissu ei enää mahtuisi tuollaiseen kenkien säilytykseen tarkoitettuun, suorakulmaiseen säiliöön, joka koostuu pystysuorista ja vaakasuorista levyistä, mutta sinne on ahtauduttava ja pallokin mukaan otettava ja sitä sitten metsästetään milloin minkäkin käpälän alta ja kylkimakkaran välistä. Kun pallo putoaa lattialle on ihmisen se otettava kiinni ja viskattava kissan kaveriksi kenkähyllyn lokeroihin ja niin kissa saa taas kisailla pallon kanssa. Kissakirjat korostavat leikin olevan kissan ja omistajan välistä kommunikointia ja suhteen vahvistamista. Mikään muu ei ihmisen mielestä vahvistu kuin jalkalihakset ja hermot.

keskiviikko 17. syyskuuta 2008

Lissu sopii sisustukseen

Lissun ihminenhän ei ole päässyt valitsemaan pentunsa väritystä eikä kuviointia, koska Lissu tuli ihmisilleen kuin vahingossa. (Ragdoll on naamiokissa = kissan vartalo on vaalea ja naama, korvat, tassut ja häntä ovat vartaloa tummemmat. Kaikkiaan kuviointeja on kolme: colourpoint = ei valkoista, mitted = valkoiset tassut, bicolour = valkoista myös naamassa).
Lissu on ruskeanaamio mitted - virallisesti merkitään RAG n 04. Jos joskus käy tuuri, niin tässä tapauksessa ainakin. Lissu on väritykseltään juuri ihmistensä toive. Täällä tykätään kovasti ruskean eri sävyistä ja oikeastaan mikä tahansa väri passaa ruskean kanssa. Niin myös turkoosi, jota vasten Lissu näyttää upealta.

keskiviikko 10. syyskuuta 2008

Lissu on o.k.




Eli osallistuva kissa. Lissun tultua taloon loppui ihmiseltä yksityisyys. Kun ihminen pyörittää rättiä eli luuttua kotonaan siinä toivossa, että pöly, eli hienoista kiinteistä hiukkasista koostuva aine, joka leijuu ilmavirtojen mukana ja laskeutuu hitaasti alas, olisi tipo tiessään, tulee Lissu metsästäen rättiä ja taas on karvaa ja pölyä joka paikassa. Ihmisellä on myös sellainen hieno ruskea strutsinsulkainen pölyhuiska, joka on hyvin kätevä, koska siinä on pölyä sitovaa, linnun siipisulissa olevaa luonnollista rasvaa vielä jäljellä. No, se tuoksuu Lissun nenään joltain eläimeltä (Lissu ei ymmärrä mitään linnuista) ja Lissu tulee vähintään villiksi, kun ihminen huiskii strutsin sulillaan ympäriinsä.
Lissun mielestä sen kuuluu olla mukana myös kaikissa ihmisen kaunistautumisyrityksissä. Paitsi Lissu ei tykkää puuterin hajusta eikä siitä kun sitä leijailee ilmassa. Se vihaa myös kosteusvoiteita ja deodorantteja, mutta urhoollisesti silmät sirrillään se seuraa mukana, vaikka tietyssä vaiheessa säännönmukaisesti kaunistautumisyritys katkeaa Lissun nau-nauhun ja välillä on käytävä syömässä.

sunnuntai 7. syyskuuta 2008

Nyt on Lissu irti ja Lissu merrassa!

Niin on päätöntä menoa Lissun kotona. Lissu on asunut kohta kuukauden pahvilaatikossa. Tai se mitään ole asunut - leikkinyt ja riehunut se siellä on. Kyllä se siellä nukkuukin ja viettää aikaansa. Lissun ihmisille tuli tarve ostaa jokin sellainen laite, joka oli pakattu suureen, kiiltäväpintaiseen ja kestävään pahvilaatikkoon. Entinen hylättiin jo pahvinkeräykseen, mutta tämä laatikko on toistaiseksi jäänyt eteiseen. Ihminen luki eräästä kissakirjasta seuraavan lauseen: "hanki kissallesi pahvilaatikko, niin sillä on hauskaa kaksi päivää". Meillä tämä hauska lasketaan viikoissa. Pahvilaatikon sivuilla on kantamista helpottavat soikeat reiät ja niistä Lissu vaatii ihmisiään pujottamaan kaikenlaisia leluja laatikkoonsa ja Lissu aivan raivopäisenä niitä metsästää. Laatikko liikkuu Lissun spurttien voimasta niin, että lopulta törmää johonkin esteeseen kuten seinään. Suuri pahvilaatikko eteisessä on melko hallitseva sisustuselementti. Kyllä se siitä sitten siirretään syrjään jos ovikello sattuisi soimaan...

keskiviikko 3. syyskuuta 2008

Ei tule Lissusta äitiä!

Ei tule, ei. Lissun ihmiset päättivät leikkauttaa kissansa ja pennut jäävät nyt syntymättä. Samalla jää kokematta kaikki tohina, joka pentueen syntymästä seuraisi. Jää kokematta pienten rääpäleiden silmien avautuminen ja emon (siis Lissun) hellä huolenpito palleroistaan. Jää kokematta poikasten pentulaatikosta karkaaminen ja joka paikkaan kiipeäminen. Jää kokematta riehakas ralli, kun niin leikkisä äiti kaasuttaa pennut perässään ympäri asuntoa. Jää kokematta ylpeän äidin joukkueensa lavuaariin opettaminen.
Paljon jää siis kokematta ja ehkä hyvä niin.

Kissanpennut ovat kuitenkin suloisia otuksia ja sellainen on ollut myös Lissu, joka kuvassa on 12 viikkoa vanha elämää vasta opetteleva tyttönen.
(kuvan on ottanut Lissun kasvattaja)

keskiviikko 20. elokuuta 2008

18.8. se sitten tapahtui!

Lissu tuli ensimmäistä kertaa itse ihmisen syliin!!! Kyllä Lissu silittelystä tykkää, mutta se hoidetaan ihan omalla tavallansa. Lissu tulee ihmisen luo ja sanoo nau ja ihminen tietää, että sillä on asiaa ja lähtee seuraamaan kissaansa, joka pari askelta otettuaan heittäytyy kyljelleen lattialle sen merkiksi, että ala silittää. Ihminen sen siitä sitten nostaa syliinsä ja ragdollmaiseen tapaan Lissu on aivan kuollut ja veltto ja silmät pyörii päässä. Siinä sitten silitellään kunnes hellyyskohtaus päättyy nk. hyväilyaggressioon, joka Lissulla onkin perin voimallinen. Ihmisen käsissä olevat hampaan- ja kynnenjäljet ovat todisteena siitä. Nyt kuitenkin edellä mainittuna päivänä Lissu tuli itse ihmisen syliin eikä tapahtumasta saatu edes valokuvaa, koska kumpikaan ihmisistä ei uskaltanut edes hengittää - niin oli voimakas kokemus.

maanantai 11. elokuuta 2008

Lissun halvat(ut) huvit

Niin, tai onko halpaa hupia, jos kissa leikkii pahvilaatikolla, jonka kissallensa leikkivälineeksi saadakseen Lissun ihmisen on täytynyt tilata kasa tavaraa? Jos ihminen tilaa vain t-paidan, se toimitetaan muovipussissa... Lissu nauttii joka tapauksessa. Pahvilaatikkoon se on kuljettanut heti lempileluista ykkösen - kumilenkin.