lauantai 29. joulukuuta 2012

Kissaystävät ja ystävien kissoja

Lissu ihmisineen on palannut reissusta
ja koko porukka on viettänyt hiljaiseloa.
Ihmiset ovat noroilleet ja Lissu on
nauttinut suunnattomasti kun saa vain nukkua.

Tänään on horroksesta herätty
ja ihmiset ovat jo käyneet pöyhimässä alennusmyyntejä.
Lunta on takapihalla sen verran paljon estämässä Lissun karkailut,
että kisuli saa jo vapaasti ulkoilla lähes päivittäin vapaana kuin taivaan tipulintunen.
Kunnon pakkaset pitävät ulkoilutuokiot kuitenkin lyhyinä.

Lissusta ei nyt ole mitään mainittavaa kuvaa.
Siispä kuvissa esiintyy ragdoll Hilda-Hirmuinen
ja kilttiäkin kiltimpi kissapoika Vilpertti.

Lissu ei näitä kumpaakaan ole tavannut,
mutta ihmisensä tapasivat Tampereella vieraillessaan,
ja toivat Lissulle tuoksuterveiset.


lauantai 22. joulukuuta 2012

Pakkasen kourissa

Lissu on matkannut 400 km länteen
ärhentelemään Gissen kanssa.
Koko ajomatkan saivat ihmiset nauttia kauniista maisemista,
kun halki Suomen luonto oli valkoinen ja kovasti luminen.
Täällä lännessä on saatu nauttia vajaan 20 asteen pakkasista,
kauniista auringonpaisteesta ja kuulaudesta.
Kotipuolessa taitaa olla vielä kylmempää :)
Lissu on käyttäytynyt odotetusti:
murissut Gisselle,
hyökkäillyt sen kimppuun,
valittanut osaansa ja viimein tyytynyt siihen.
Se on lopulta aika kiltti matkakissa ja yllättävän sopeutuvainen.
Ihmiset ovat aika ylpeitä siitä!
 

Myös täällä Gisselässä sulaudun sisustukseen :)

Tiedän! Olen aika kuvauksellinen.
 
 

maanantai 10. joulukuuta 2012

Riehu-Petteri

Viime yö meni neljän herätyksen taktiikalla!
Lissu oli laatinut strategian ja ihminen totteli.
Päivän Lissu oli käyttänyt tarkasti nukkumiseen
ja sitten yöllä
sen sisäinen yöeläin heräsi.
Oli leikkimistä ja juoksemista,
syömistä ja juomista,
ja moneen näistä asioista Lissu tarvitsi sen ihmistä.
Ja jos ihminen ei tottele,
niin Lissu roikkuu olohuoneen sivuverhoissa
ja saa itsensä sellaiseen pinteeseen, ettei enää pääse irti.
Onhan se ihmisen noustava pelastamaan se
mitä verhoista on jäljellä
ja kissa.
Vai onko?
 
Tänään on jatkettu leikkiä:
Haisuli-kala on paras. Sen sisällä on kaameaa kissanminttua!!!
Pisan kaltevaa tornia muistuttava kiipeilypuu on nyt kolme vuotta vanha
ja kovasti Lissun leikeissä kärsinyt
 


lauantai 1. joulukuuta 2012

Porukassa

Niceihminen on flunssassa.
Sairastaminen on sujunut hyvin.
Eilen oli täydellinen väsymys ja nukkumapäivä,
ja Lissustahan saa aina kaverin nukkumaan.
Tänään ihmiselle tuli tunne,
että jotakin on saatava aikaiseksi
ja jotakin olisi kiva tehdä.
Koko viikon on ollut niin vetämätön olo,
että illat on mennyt vain nuokkuessa.
Miesihminen oli lähtenyt kameran kanssa 
läheiselle joelle kuvaamaan,
joten niceihminen kaivoi saumurinsa ja ompelukoneensa
ja alkoi surautella tyynynpäällisiä aiemmin ostamistaan sisustuskankaista.
Koska porukassa on mukavampi tehdä käsitöitä
tuli Lissukin siihen häärimään.
 
 
 


sunnuntai 25. marraskuuta 2012

Ulkoilukausi jatkuu

Koska talvi lumineen ei saavu,
niin olkoon sitten ikuinen syksy.
Ihmiset heräsivät ajatukseen,
että Lissun on päästävä ulos.
Satoi vettä (kuinkas muuten),
mutta se ei haitannut menoa.
Lissu niin tykkää olla ulkona!
Aika ahkerasti se on muistanut päivystää
takaoven edessä
vain ollakseen paikalla,
jos ovi sattuisi aukeamaan
eikä kukaan ihminen olisikaan estämässä ulospääsyä.
 
Marraskuu on mahdoton valokuvauskuukausi.
Valoa ei juurikaan ole
eikä juokseva kissa ole
kuvauskohteista helpoimpia juuri silloin.
Valokuvasaalis jäi laihaksi...
Lämmintä + 5 astetta. Lumesta ei jälkeäkään.
Lissu pimeässä metsässä


tiistai 13. marraskuuta 2012

Muuttolaatikkoleikki

Ei, Lissu ihmisineen ei ole muuttamassa.
Muuten vaan ihmiset tarvitsivat viikonloppuna
isoa laatikkoa tavarain siirtoon paikasta A paikkaan B.
Tai pisteestä A pisteeseen B.
Juurikin niin tuore sanonta,
että ihmisen on pakko sitä siteerata :)
Työpaikalta löytyi tarkoitukseen sopiva laatikko lainaksi.
 
Lissu rakastui laatikkoon
ja vietti siellä viikonloppunsa.
Se nukkui siellä, mutta hereilläoloaikana
sinne piti heitellä leluja.
Sähköiseen muovipintaan myös tarttuu
suunnattomat määrät kissankarvaa...
 


 

lauantai 3. marraskuuta 2012

Menossa mukana

Lissu on tänään osallistunut siivoukseen
ja tavaroiden uudelleen järjestelemiseen.
Kun eteisen tasolta vapautui tilaa
otti Lissu sen heti omakseen.
Lissun piti tarkistaa myös kaikki takkeihin tarttuneet tuoksut
ja roikkua kiinni heijastimissa ja huivien hapsuissa.
Kyllästyttyään tähän Lissu oikaisi itsensä lattialle
kaikkein hankalimpaan kohtaan.
Sen mielestä ihminen oli sen tiellä eikä päinvastoin.
Niinpä se roikkui niceihmisen villasukassa
ja tömpsytti takajaloillaan ja kynsijaloillaan ihmisen säärtä
tämän yrittäessä jatkaa järjestelyhommeleitaan.


sunnuntai 21. lokakuuta 2012

Aina kannattaa yrittää

Sen Lissukin on todennut.
Se on huomannut mahdollisuutensa ulos pääsemiseen paranevan
 majailemalla takaoven läheisyydessä.
Eilen Lissu ulkoili häkissään pitkät tovit,
kun niceihminen siivosi takapihaa,
poisti pakkasesta säikähtäneet kesäkukat
ja istutteli callunoita tilalle.
Lissun aika kului ruohoa syöden:
miesihminen oli säästänyt varta vasten Lissulle mättään ruohoa,
kun oli suorittanut viimeisen ruohonleikkuun tältä syksyltä.
Nyt saa talvi tulla ja metriset hanget...
 
 



maanantai 15. lokakuuta 2012

Kukkulan kuningatar

Lissun kotona on menossa se sama,
mikä niin monessa muussakin huushollissa:
talvivaatteiden esiinkaivaminen
ja kesävaatteiden pakkaaminen säilöön.
Eteinen on tukittu pahvilaatikkopinoilla
ja siitäkös Lissu tykkää.
Hallitsee maailmaansa pinon päältä.
Jopa yrittää nukkua mukamas rentoutuneena laatikoiden päällä,
vaikka pinta-alaa on sen verran hintsusti,
että raajat roikkuvat ulkopuolella.
 
Tänä aamuna oli 2 pakkasastetta,
joten operaatio Talvivaatteet esiin
on aivan paikallaan.
 
 


keskiviikko 10. lokakuuta 2012

Tämä pyytää jo valmiiksi anteeksi...

...tämä kirjoittajaihminen meinaan.
Pakko avautua nyt tästä aiheesta,
joka värittää elämää täällä Lissun kotona.
Kyseessä on jälleen Lissun suolentoiminta.
(Sivistyneiden ihmisten ei ehkä kannata lukea pitemmälle.)
Kyse on siis ulostamisesta
(tästä eteen päin tekstissä käytetään sivistyssanaa defekoiminen).
Lissu haluaisi defekoida ulkona
ja vain ulkona.
Ulos se ei pääse ja sillä siisti.
Tänään on sitten ollut defekointimellakka:
kaksi tuntia Lissu on jaksanut
aiheesta purnata.
Kovaäänisesti se on vaatinut ulos.
Ihminen on sille yrittänyt tolkuttaa,
että jokaisen on huolehdittava omasta
defekoimisestaan,
että sitä ei kukaan voi tehdä toisen puolesta.
Ja että siihen ei kuole,
jos nyt menee pikkulaansa ja hoitaa asian pois päiväjärjestyksestä.
Viimein Lissu taipui,
meni mukavuuslaitokseensa
ja nyt on rauha maassa
 - kunnes koittaa huominen...

Kunpa aina voisi saada olla ulkona
 
 


maanantai 8. lokakuuta 2012

Entiseen malliin

Kesän kuumuuden mentyä
(ihminen kysyy vaan että mikä kesän kuumuus)
on Lissusta löytynyt se entinen koheltava säntäilijä.
Ihminen ei meinannut muistaakaan kuinka riehakas Lissu osaa olla.
Täällä on palattu vanhaan lukujärjestykseen.
Ihmisten saavuttua kotiin päivän hankkeistaan
alkaa Lissun esitykset;
matot kasaan -juoksua
ja valot päälle -hyppyjä seinille.
Viimeistään klo 22.00 alkaa viimeinen iltariehunta
ja vaikka niceihminen olisi kuinka päättänyt lähteä yöpuulle
niihin aikoihin
pitää Lissu hänet hereillä vielä tovin.
 
Tänään on jo leikitty riehakkaasti ja
Kong Kickeroo sai kyytiä.
 
 


maanantai 1. lokakuuta 2012

Mökillä taas...

...ties kuinka monen sadannen kerran.
Pikareissu vain.
Lissu boksiinsa ja autolla muutama tunti matkantekoa.
Perillä matkalaiset palkittiin kauniilla auringonpaisteella,
syyspäivän kirpeydellä ja loputtomalla sienten ja marjojen runsaudella.
Lissu pakotettiin niceihmisen kanssa puolukkaan.
Yhdistelmä käy hyvästä karhunpelottimesta;
ihminen puhelee Lissulle kulkiessaan
ja huutelee seuraamaan perässä.
Näin on koko ajan puhetta ja ääntä ilmassa
ja mahdollinen kontio ymmärtää pysyä piilossa
tai peräti lähteä karkuun.
 


 


tiistai 25. syyskuuta 2012

Terve kissa

Viime viikkoina niceihmistä on  huolestuttanut
Lissun usein toistuva ja paljo juominen.
Lähimmäisensä usein toistuvasta
ja paljosta juomisesta kannattaakin yleensä huolestua!
Lissu kuitenkin on juonut vain vettä,
mutta paljon.
Aika varattiin eläinlääkäriin
ja tarvittavat kokeet otettiin.
Ei onneksi ole diabetesta!
Terve tyttö kuulemma,
mutta turhan iso.
 
Eläinlääkäri sanoi Lissulle, ettei sitten enää saa kasvaa.
Miesihminen oli käyttämässä Lissua lääkärillä
ja kertoi Lissua juoksutettavan metsässä.
Eläinlääkäri siihen lakonisesti,
 että juokseeko toi.
Lissu on kuulemma suurin ragdoll-narttu,
jonka eläinlääkäri on kuunaan tavannut.
Jippii!
Niceihminen on niin aina toivonut,
että Lissusta tulisi suuri.
 
 
 
Näissä kuvissa ollaan Pohjois-Hämeessä
erään jo tutuksi tulleen parvekkeen paraatipaikalla
valmistautumassa kolmen tunnin iltapäiväuniin.
Mikä rauha ja mikä viileys!


sunnuntai 9. syyskuuta 2012

Karkaako? Eikö karkaa?

Selvitetäänpä nyt tämä Lissun ulkoilutusasia perin pohjin.
Ihminen saa kommenttiboksiin silloin tällöin huolestuneita ja ihmetteleviä kommentteja,
että eikö Lissu karkaa kun sitä ulkoilutetaan vapaana.
 
Lissun ulkoilutus vapaana aloitettiin talvella
metristen hankien välissä.
Näin varmistettiin, ettei Lissu pääse pakoon vaikka haluaisi.
Seurattiin tuleeko se luo pyydettäessä
ja seuraako ihmisiään,
vai meneekö mieluummin omia polujaan.
Lissu osoittautui luotettavaksi :)
 
METSÄSSÄ
Ihmiset tarkastavat, ettei lähistöllä ole ihmisiä tai ulkoilutettavia koiria.
Päästyään vapaaksi Lissulla itsellään menee aikaa,
kun se kuuntelee ja haistelee ja varmistaa,
että ympäristö on sille turvallinen.
Ihmiset pyrkivät viemään Lissun aina samaan tuttuun metsään.
 
Kissat eivät ole mitään kestävyysurheilijoita vaan sprinttereitä.
Lissu spurttailee ja kiipeilee puihin aikansa
ja onkin kohta jo väsynyt.
Sellainen kissa on helppoa noukkia syliin ja viedä autoon.
 
KAUPUNGISSA
Jos Lissu pääsee karkuun kotipihalta rivitaloalueella,
se juoksee heti pakoon lähimmän rakennuksen alle
tai naapureiden pihoille.
Rotukissat (tai ainakaan ragdollit) eivät selviä luonnossa/ulkona omin päin.
Ragdoll on liian luottavainen,
eikä sitä saisi pitää ulkona ilman valvontaa.
Kaupungissa sitä ei pysty valvomaan.
Metsässä Lissu on helppo pitää näkyvissä.
 
MÖKILLÄ
Mökillä Lissu saa liikkua päiväsaikaan vapaana. 
Siellä ei ole naapureita missään lähellä
eikä siis ole mitään houkuttelevia ulkorakennuksia,
mistä kissaa pitäisi käydä houkutelemassa kotitontille.
Kun ihmiset menevät sisälle,
tulee Lissukin kohta,
sillä se ei tyypilliseen ragdollien tapaan halua olla yksin.
Kun ilta alkaa hämärtyä, eikä kissan liikkeitä enää havaitse hyvin,
otetaan Lissu sisälle, eikä sitä enää päästetä ulos ennen aamua.
Kissat nukkuvat paljon,
joten Lissukin nukkuu päivällä kuistilla tai pation alla
aivan ihmistensä lähellä ja näköpiirissä.
 
Joten loppuyhteenvetona ihminen tässä toteaa,
että sisäkissan päästämisestä vapaaksi
turvallisessa paikassa
on ajatuksena hurjempi kuin tekona.
 
HUOM!
Ihminen ei kehota ketään tekemään samalla tavalla
eikä yllytä ekstremekokeiluihin kissan ulkoiluttamisen suhteen.
 


keskiviikko 5. syyskuuta 2012

Virkistyspäivä

Tai sitten ihan vaan virkistyspuolituntinen.
Eilen oli kaunis syyspäivä
ja ihmiset pakkasivat Lissun autoon
ja veivät sen metsään.
Ja Lissuhan nautti!
Hehtaareittain imukykyistä sammalikkoa 
valita sopivaksi vessapaikaksi,
lukemattomia mäntyjä, honkia ja petäjiä
kiipeilypuiksi.
Mitä voi pieni kissa enempää toivoa?
Ihmiset toivoivat toiminnan täyteisiä kuvia
ja saivatkin jotain.
 
 

lauantai 1. syyskuuta 2012

Nyt se on varmaa!

Niin, tänään sen voi mainita,
koska kesä kääntyi juuri syksyksi.
Nimittäin sen, ettei Lissu karannut tänä kesänä kertaakaan kotipihalta.
Joku tarkka lukija saattaa nyt muistaa ihmisen juuri
hehkuttaneen muutama postaus sitten,
ettei Lissu karkaa ollessaan vapaana.
Se koskee vain mökillä oloa tai metsässä samoilemista.
Kotona kaupunkialueella Lissu sinkoaa vapaaksi päästyään
suoraan naapureiden takapihoille
ja piharakennusten alle ja milloin minnekin,
mistä sitä on mahdoton havaita ja ottaa kiinni.
Siksi Lissu ei saa olla kotipihassaan irti
eikä enää edes valjaissa.
Ainoastaan häkissä.
Kuntoilu- ja mielenvirkistyspuoli hoidetaan metsässä
tai sisällä leikkien.
 
Lissu reilun vuoden vanhana omalla pihalla.
Pentuvaljaat sopivat vielä.
Nyt on kaikki valjaat myyty eteenpäin
 - jos ei mahdu päälle niin ei mahdu!


keskiviikko 29. elokuuta 2012

Suuri kiitos!

Lissun blogi on saanut tunnustuksen kahdelta ihanalta lukijakunnalta:
ja
Lissu kiittää ja ihminen myös.
 
 
Tunnustuksen säännöt:
1. Kiitä linkin kera bloggaajaa, joka antoi tunnustuksen.
2. Anna tunnustus eteenpäin 5:lle lempiblogillesi ja kerro siitä heille kommentilla.
3. Kopioi Post it -lappu ja liitä se blogiisi.
4. Ole iloinen saamastasi tunnustuksesta, vaikka se onkin kerrottu vain Post it -lapulla ja toivo, että lempibloggaajasi jakavat sen eteenpäin.

Tämä tunnustus olkoon kaikille ihanille bloggaajille omistettu.


sunnuntai 26. elokuuta 2012

Päällepäsmäri

Edellisessä kirjoitelmassa olikin juttua Lissun halukkuudesta
osallistua aivan kaikkeen mitä milloinkin on meneillään..
Tänäinen postaus vain vahvistaa jo kirjoitettua ja todettua.
Mökillä on meneillään pihan kunnostusurakka.
Kuka sitä valvoo?
Eipä lie vaikea päätellä.
 
Ihminen vain kokeili saattaisiko Lissu tykätä ajelusta kottikärryissä.
Siitä tuli varsinainen suksee -
Lissu suorastaan rakastui kottikärryihin
ja niistä käsin oli hyvä valvoa työmaata.
 


Ragdollien tapaan ehkä
inasen laiska työnjohtaja
- ainakin asennosta päätellen
Eräs lempparitähystyspaikka on kesäkeittiön työtaso.
Ikkunana kesäkeittiössä on vanha kolmiruutuinen ikkunanpoka
(terkkuja vaan L.N:lle)
ja siksi kuvassa on kovasti mukamas roskia tai likaa.
Niitähän ne eivät ole
 vaan ikivanhaa patinaa
ja historian siipien havinaa
ja muistoja menneiltä ajoilta...
Joka tapauksessa Lissu luuraa ruudun takana.
 
 

keskiviikko 22. elokuuta 2012

Ei vapaata vangita voi

Lissua ei voi pitää kaupungissa vapaana.
Mökillä se saa olla aivan vailla kahleita.
Usein ihmisiltä kysytään, että eikö Lissu karkaa.
Ei karkaa!
Ollessaan mökillä tai ihmisten kanssa jossain muualla metsässä
se pysyttelee kaiken aikaa hyvin lähellä
ja tulee uteliaana kaikkeen touhuun mukaan.
Vastuulliset ihmiset ovat asettaneet sille kotiintuloajat.
Eilen illalla oli poikkeus ja Lissu sai olla ulkona 22.00 saakka.
Ihmiset katselivat ja kuvasivat lepakoita nauttien muurinpohjalättyjä.
Lissu vähän innostui varmaankin siitä pimeydestä
eikä olisi millään antautunut kiinni.
Tämä päivä onkin mennyt makoillessa.
Välillä Lissu on päivystänyt ja vahtinut että asiat pysyvät järjestyksessä.




perjantai 17. elokuuta 2012

Anna vihtahousulle pikkusormi

...niin se vie koko käden.
Ja sovellettuna Lissuun:
tottele sen komenteluja yhdessä asiassa,
niin kohta tottelet toisessa ja kolmannessa.
Nyt joku siellä lukijoista jo ehti huokaista,
että eikös me varoitettu
ja tää hommahan oli niin nähtävissä alusta alkaen!!!

Lissun komentokeskus sijaitsee eteisessä.
Kun se sieltä karjuu,
rientää ihminen kiireesti siihen liki
ja Lissu lähtee johdattamaan ihmistään milloin ruokakipolle
milloin vessan lavuaarille.
Lissu ei moniakaan juttuja tee yksin.
Uusimpana juttuna on Lissun nukkumaansaattamispalvelu.
Lissu johdattaa ihmisensä makuuhuoneeseen,
hyppää sängyn päälle
ja paras lopputulos saavutetaan (Lissun mielestä)
jos ihminen jää siihen lähelle pötköttämään.
Melko houkutteleva tarjous
ainakin pimeänä vuodenaikana.
Lissulla ja sen ihmisillä on pötköttämisen lahja!

Pötköttämistä prinsessatyynyllä viimeisimmällä Hämeen-reissulla

sunnuntai 12. elokuuta 2012

Vihanpitoa

Lissu on kotiutunut reissustaan.
Se kävi kääntymässä mökillä pari yötä
ja jatkoi ihmisineen Hämeeseen.
Mökillä kaikki ei mennyt kuin Kalastajan vaimolla.
Gissen kanssa oli epäsopua
(lue: suoranaista tappelua).
Vesisateessakin oli parempi kuin sisällä Gissen kanssa.
Ruokailla ei voinut samassa tilassa.
Yöllä kissat tappelivat rajusti ja pitkään.
Aamulla todisteena oli tupoittain irronnutta karvaa.





"En varmaan mene sisälle.
Ennemmin olen kuin uitettu koira."

"Haluaisin elää sovussa kaikkien kanssa"

Lissun blogi on saanut uuden lukijan.
Tervetuloa mukaan!