Lissu laajentaa reviiriään ja vaeltelee takapihan lumivuorilla.
Harjannetta pitkin on kiva kiivetä ja
sitten laskeutua istuskelemaan naapureiden ikkunalaudoille.
Ihmisten kesken on välillä pientä erimielisyyttä siitä
saako Lissun päästää ulos vaeltelemaan yksin vuoristoon.
Vielä on mennyt hyvin - kissa ei ole karannut
eikä naapurit valittaneet.
Kiitos siitä heille.
Onneksi Lissu tulee helposti takaisin.
Olisi sula mahdottomuus lähteä sen perään.
Hanget kestävät Lissun muttei ihmistä.
Kuvia tänäiseltä vuoren valloitukselta:
