torstai 15. huhtikuuta 2010

Kevään ensimmäinen metsäretki

Omaishoitajana ihminen tunsi vastuunsa ja vei eilen sekä miesihmisen että Lissun ulos metsään. Miesihminen saisi kokeilla kävelemistä epätasaisella alustalla (on kuulemma hyväksi kipeälle selälle) ja pääsisi ulos haukkaamaan happea. Kävelemisestä miesihmisellä kun on kokemuksia viime aikoina lähinnä paikallisen S-marketin käytäviltä. Lissu ei ole tänä keväänä vielä ollut metsässä irti, jos ei lasketa mökillä oloa. Aikaisemmin tällä viikolla Lissu pääsi tai joutui ulos valjaissa, mutta ihminen tiesi, että Lissu tykkäisi juosta vapaana. Eihän se pitänyt valjaistaan, mutta ihmisen ihmetykseksi liikkui kuitenkin muutaman askeleen. Lunta oli metsässä eilen sen verran, että se rajoitti Lissua pysymään hiekkateillä. Puuhun oli kova himo ja tuo mielihalu vei voiton hankeen uppoamisen pelolta. Lissu kirmasi aivan riemuissaan ja lopulta oli niin poikki, että laittoi pitkälleen hiekkatielle ja oli siksi helppo kiinniotettava.

Puuhun oli päästävä

Tyylikkäästi peruuttamalla alas

Mokomakin hanki esti pääsyn virtaavan veden ääreen

Ei jaksa enää...

1 kommentti:

  1. Liekö kissalla tuo puuhunkiipeämisvietti sama kuin koirilla vapaana kirmaamisen tarve - ainakin niiden pitää välillä saada tehdä sitä, että pönttö pysyy kasassa.

    VastaaPoista