Lissu on toipilas.
Syynä on tiistainen metsälenkki.
Siellä sitä pisti kyy tai parvi ampiaisia otsaan.
Seurauksena oksentelua, kuolaamista, kouristuksia, kuumetta...
Naapurikunnassa oli eläinlääkäripäivystys ja sinne vaan ihmiset kissansa kanssa.
Matka ei ollut mieltä ylentävä,
sillä Lissu sai kourustuksia myös automatkalla.
Lissu rakastaa käydä tarpeillansa ulkona.
Ihan kuin se panttaisi ja kun sitten koittaa hetki päästä vapaaksi (suht. harvoin kuitenkin),
sillä on aina jotakin ammennettavaa suolestansa.
Nytkin vapauduttuaan boksistaan,
se juoksi lähimmän männyn juurelle tohkeissaan kaapimaan vessanpaikkaa.
Siinä kiireessä ei tule kissa-paran varmistettua, jotta makoileeko puun juurella kyy
tai pitääkö siellä majaansa maa-ampiaiset.
Kotiintulon jälkeen Lissun olo alkoi nopeasti heiketä.
Pistokohdat polttelivat varmaankin niin paljon,
että se raapi päänsä verille eikä eläinlääkäri saanut selvää oliko kyseessä kyy vai ampparit.
Lissu sai hoidoksi nesteytyksen sekä antibiootti- ja kortisonipistokset.
Olo alkoi nopeasti kohentua,
mutta tiistaista lähtien on Lissu ollut hyvin väsynyt eikä jaksa kuin maata.
Kuvassa otetaan rauhallisesti,
mutta kuitenkin jo nautitaan elämästä ja kesän lämmöstä
mutta kuitenkin jo nautitaan elämästä ja kesän lämmöstä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti