Loppuvuonna 2011

Lissun loppuvuosi meni reissatessa.

Ihmisten oli aika nähdä vihdoinkin Se Pikkuinen,

jonka täti naisihmisestä oli tullut.

Lissu pääsi majoitukseen Gissen luokse.

Koska edellisestä tapaamisesta oli vain vähän aikaa,

elo näiden kahden välillä oli sopuisampaa kuin koskaan.

Mitä nyt Lissu pieksi Gissen pari kertaa sillä voimalla,

että ihmiset näkivät parhaaksi puuttua tilanteeseen.

Muuten meni mukavasti.

Miesihmiselle tiedoksi, että pielessä oleva valotus
on tässä ikään kuin tehokeino :)

Gisselässä ikkunalla

Että me ollaan ihana :)

Sophie The Giraffe - joka vauvan klassikkolelu

Reissun parhaisiin puoliin kuului tietenkin ihana,

maidontuoksuinen pikkuihminen.

Sitten oli niitä vähemmän ihania puolia

ja vähemmän ihania tuoksuja:

Lähtiessään sukulaisistaan ihmiset sulloutuivat kerrostalon hissiin

mukanaan kaikki lukuisat tavarat ja kassit samalla kertaa.

Naisihminen on luonteeltaan sellainen ei tiedolla eikä taidolla,

vaan silkalla tuurilla ja voimalla ja aggressiolla -tyyppi.

Niinpä onnistui sulloutuessaan hissiin rikkomaan Lissun vessan niin,

että sen toisen sivun lukko hajosi.

Vessa keikahti ja koko sisältö valui hissin lattialle.

Siinä sitä oli muutama litra kissanhiekkaa!!!

Kaikki tavarat takaisin rappuun ja siivoushommiin.

Onneksi oltiin vielä sukulaisten kerroksessa.

Hissinlattialta kauhottiin mahd. paljon rikkalapion avulla hiekkaa talteen ja loput imurilla.

Tottakai tähän samaan saumaan piti rouvan samasta kerroksesta lähteä asioilleen

ja hän olisi tarvinnut hissiä.

No, kiitos vaan rouvalle kärsivällisyydestä, että jaksoi odottaa hissin imuroinnin ajan.